Wet Paws ... Here we go again

Pitkään aikaan ei oo tullu kirjoiteltua, mutta here we go again. Elikkäs paljon mitään ei oo tapahtunut. Maximuksen tassut vaan on vähän kärsinyt märistä keleistä. Odotellaan molemmat jo innolla lunta ja pikkupakkasia että saadaan alkaa käyttää uutta villapaitaa, eikä tarvitse niitä tassuja olla pesemässä joka lenkin jälkeen. :)

Joulua odotellessa
               Maximus & Ansku

Long time no see

Tosiaan tullut vähän taukoo tähä kirjotteluun... Mutta hengissä ollaan ja koirakin, jos mahdollista vieläkin pirteämpi...ainakin sillon ku on hereillä. :)
Syksy on saapunut ja niin on myös kurakelit sekä märän koiran haju. Käytin alkuviikosta hauvalla ekaa kertaa takkia, koska vettä tuli kuin saavista kaataen. Best Friend -takki on mahtava! Vuorellinen ja pitää vettä! Oon tainnu siitä joskus aiemmin kirjottaakkin. Tosiaan takin käyttö kannatti koska Maximuksen selkä ja niska pysyi täysin kuivana :) Mutta tässä pari kuvaa

Innostuin lainaamaan tollaisen ''Pieni koiratemppukirja'' teoksen kirjastosta ja ollaanki jo harjoteltu kuolleen esittämistä. Kirja on kätevä ja selkeä ja käyttää apunaan naksutin koulutusta. No innostuin sitten ostaamaan naksuttimen. Ja hyvin tuntuu toimivan ja Maximuskin tajus idean tosi nopeasti :) vaikkei mikää nuori enää ookkaan!

Mutta tsemppiä kaikille kurakeleihin :)

With love
Maximus & Anniina

a Thousand Miles

Merry Little Christmas

Maximus toivottaa kaikille lukijoille

Riemukasta Joulua & Onnentäyteistä Vuotta 2o11

Kipeenä

Tänään kun tulin kotiin  niin koira ei liikahtanutkaan pedistä vaan katseli kurjana sieltä ja tärisi. Sama meno jatkuu edelleen. Ulos se piti nostaa ja sielläkin välillä reipastui ja välillä meni taas kasaan ja häntä koipien väliin. Tämmöne tulee nyt jo toista kertaa vuoden sisällä ja tulee sellane olo että haluis vaan mennä päivystykseen ja tietää mikä on hätänä.

Meeting Nana

Molemmilla taisi olla herkut mielessä

Tänään oli taas sellainen päivä että päästiin Nanan ja Sannan kanssa lenkille. Tällä kertaa olikin onneks lunta (: Mentiin taas jonnekin metsään ja päädyttiinki ihan eri paikkaan kuin oli tarkoitus.  Maximus nautti ihan täysin rinnoin kun sai juoksennella ympäri metsiä ihan vapaana kaverin kanssa. 
Maximuksen mielestä parasta varmaan oli koirakaveri, joka oli vielä kaikenpäälle tyttö :)










Kameran kanssa sai olla kokoajan valmiina, mutta suurin osa kuvista oli sen verran vauhdikkaita ettei niissä näy kuin harmaa salama joka juoksee ruskean jättiläisen perässä. :)

14.11.

"Heei! Kato mää löysin yhen"

 Käytiin Maximuksen kanssa lenkillä silloin joskus kun vielä oli loskaa ja lunta. 
Käytiin juoksemassa niityllä ja piilotin Maximukselle herkkuja hankeen. 

 Ei menty pitkää lenkkiä, mutta ehdittiin sen aikana reenaa vähän tottistakin. Sivulle tulo on kyllä ihan hakusessa, mutta eiköhän sekin reenaamisen myötä ala sujua.

Hauskaa meillä oli, vaikka kastuttiinkin. Nyt on paljon mukavampi käydä lenkillä, kun on kunnon pakkaset!